Juttu jatkuu...

... tästä eteenpäin ihanaisen ystäväni Satiinin kanssa yhteisblogissamme nimeltä Double Effect. Joten kaikki kiljuen, ja kirkuen sinne, ja lukemaan! (Kunhan saamme jotain sisältöä päivitetyksi.)

Satiini päivittelee kuulumisiaan ja pohdintojaan sijaintinaan Tampere. Ja minä jatkan omia havainnointejani Helsingin suunnalta. Ehkäpä yhteisblogi ei siis kärsi oman blogini tavoin väliaikaisista "käyttökatkoista", kun kirjoittajia on kaksi.

Oma blogi jää bittiavaruuteen vanhoine juttuineen. Sitten ei muuta kuin kiitos ja kumarrus kaikille kiinnostuneille, ja toivottavasti nähdään Double Effectin puolella!


P.S Aurora näyttää ihan Ashley Olsenilta. Voin vieläpä kuvitella Asplundin ristin hänelle kaulaan!

Jos huonekalut kiinnostavat...

niin entisestä yhteisestä kodista olisivat nyt myynnissä sekä parisänky, että sijauspatja, ja keittiön pöytä. Molemmat Ikeasta.

Tsekkaa kohteet huuto.netistä tästä ja tästä.

Ja sitten ei muuta kuin huutamaan! ;)

Eron jälkeen parasta...

kuten Hansu osuvasti ehdotti, eron jälkeen on parasta lähteä bailaamaan. No minäpä tein työtä käskettyä ja oikeen pitkän kaavan mukaan. Valmisteluihin sain kulutettua jopa 2 ja puol tuntia! Huomasin kyllä miksi se kannatti. Ei stressiä, ei hätiköityjä päätöksiä = täydellinen asu, meikki, kampaus ja erittäin hyvä mieli! Illan asu jäi sitten kuvaamatta (osasyyksi mainittakoon taas ero, ei kuvaajaa). Mutta lupaan näyttää asukokonasuuden teille kunhan saan jostain kameran käsiin (vanhemmilta lainaks siis) ja jonkun sitä operoimaan. En ole päässyt kuvaamaan edes mun uusimpa ostoksia, joista teidän on pakko saada tietää, ja jotka olivat tietty kolossaalinen osa mun super hyper mageeta perjantai-illan asuani.

Noh, jottei tästä hehkutuksesta nyt jää ihan vaan surkea maku suuhun, kun ei ole kuviakaan. Kävin mä vähän selailemassa taas polyvorea. Ja myös tälläiset yhdistelmät olisivat voineet päästä perjantaina ylle:

En tiedä teistä, mutta mun äkkipika ihastukseni liilaan alkaa olla aika finito. Tosin viimeisenä poikkuksena (I know never say never) yllä oleva kokonaisuus. Tossa tuo liilan väri on nin herkullisen luumumainen, että ei pysty vastustaan.

Tässä myös hauskan herkullinen kokonaisuus:

Ylläolevista voittekin päätellä, että päällä perjantaina oli tosiaan jakkutakki, mekko ja nilkkurit. Omia kuvia luvassa siis myöhemmin. Nyt sunnuntai lounaalle!


Mitä te teitte perjantai-iltana?

Kevään trendi: Jakkutakki

Jakkutakeista on varmasti puhuttu jokaikisessä muotiblogissa kautta maan sekä ulkomaiden, joten aiheesta sen enempää jauhamatta halusin vain esitellä teille Elloksen version, joka rokkaa!

Käykääpi katsomassa Elloksen sivuilta, miltä tuo näyttää mustien avokkaiden kera. Kuva on jotenkin parempi kun sitä ei ole katkaistu jalkojen kohdalta. Anyways, mitäs tykkäätte?

Mari kyseli taannoin...

... mun tulevaisuuden suunnitelmistani, ja lupasin omistaa postauksen hänelle. Joten Mari tämä on sinulle.

Olen jo kertaallen aiemmin ilmaissut blogissani mun ongelman tehdä valintoja opiskelupaikan suhteen. Mitä enemmän asiaa pohdin, sitä enemmän sotkuun pääsen. Usein intoudun päiväuni haaveiluun, milloin missäkin tulevaisuuden ammatissani. Välillä stailaan jonkin televisio sarjan näyttelijöitä, sitten huomaankin taas kirjottavani Suomen Ellen muotiosiota, kunnes yhtäkkiä olenkin suosittu televisiotoimittaja, ja sitten taas oman menestyksekkään vaateliikkeen omistaja.


No. Yhden asian olen tajunnut. Mitä luultavimmin voin tehdä elämässäni ihan mitä vain, huolimatta siitä mitä olen opiskellut. Opiskelupaikka, ja maisteriksi lukeminen ei vielä takaa mitään ylläolevista haaveammateista. Opiskelun jälkeen täytyy vielä tehdä monia vuosia kovasti töitä, jotta saavuttaisi edes yhden haaveammatin. Joten mitä nopeammin valmistun mistä tahansa opinahjosta, sitä nopeammin pääsen myös toiveammattiini.


Sitten se päättäminen. Jokaisella päätöksella, jokaisella vaihtoehdolla on omat hyvät ja huonot puolensa. On harvinaista, että olisi olemassa yhtä täysin oikeaa vaihtoehtoa. Elämän valinnat kun eivät ole niinkuin lukion matematiikan koekeen vastaukset. Väärin tai oikein ei pysty valitsemaan. Pisteet menettää ainoastaan, jos jättää vastaamatta. Ja sitä mä olen tehnyt viimeiset neljä vuotta. En ole valinnut mitään. Mutta nyt se on loppu.


Olen kaventanut siis unelma opinahjot kahteen vaihtoehtoon: Helsingin kauppakorkeakouluun, ja Tampereen yliopiston tiedotusoppiin. Molempiin on vaikea pääsykoe. Enää pitää siis puristaa itsestä ulos viimeinen päätös.

Sitä odotellessa.

Mitkä ovat olleet sinun elämäsi vaikemmat päätökset?

Olenhan hehkuttanut jo...

... aiemmin roikkuneuleita? Rakastan, rakastan, rakastan roikkuneuleita, ja vaikka ne menisivät poismuodista, en lopeta niiden käyttöä koskaan. Roikkuneuleiden viilentymisestä kuumalla listalla kertoo mm. se, että ostin tämän ihanuuden kirpparilta vaivaiseen 5 euron hintaan!


Onneksi Olsenit pelastavat roikkuneuleet ennenaikaselta jääkaudelta. Iih! Haluan ehdottomasti tuollaisen pitkän ylisuuren roikkuneuleen beigenvärisenä. Kiitos Mary-Kate, roikkuneleet ovat back, and hotter than ever!

Haaremi pökät

Itse en usko ihan pian hankkivani lökäpöksyjen uutta ilmestystä - haaremihousuja. Ahterini on niin iso, että tarpeeksi lökiä pöksyjä tuskin löytyisi. Joten säästän rahaa, huhkin salilla ja ehkä seuraavan kerran sitten kun ne ovat muodissa taas. Sillä välin tyydyn nauttimaan tyylistä muiden yllä. Kyllä, rakastan haaremi housuja, vaikken voi niitä itse käyttääkkään.

Mm. tälläisen yhdistelmän löysin polyvoren käyttäjiltä. Kelpuuttaisin kaiken mukisematta vaatekaappiini!

Mitä mieltä te olette haaremihousuista?

Kenkiä, kenkiä...

Need I say anything? On ihanat. Ja tahtoisin.

Kenkätoiveet jatkuvat

Koska en viitsinyt tehdä tilausta sentään rapakon taakse saadakseni itse täydellisyydet, täytyi minun keskittää kenkähimoni koti- ja naapurimaiden tuotoksiin. Jalkauduin Helsingin keskustan liikkeisiin, mutta täydellisiä nilkkureita ei kävellyt vastaan.

Täydellisissä nilkkureissa tulee olla peep-toe, niissä täytyy olla asennetta, ja ennenkaikkea niiden tätyy olla nahkaa. Nahkapalasia tarkemmin ottaen. Siis joko straps, tai cut-outs meinigillä. Kas kummaa, uusin Elle havahdutti särmänilkkurien ihanaan maailmaan. H&M:ltä on tulossa tälläiset ihanuudet (olen stalkannut myymälöitä ja nettikauppaa; vielä ei ole onnistanut).
Nämä aion hankkia. Hintakaan ei ole paha. Myös Kate on kirjoitellut aiheesta. Ihania kuvia!

Kun elämä potkii päähän...

Aihe on niin kliseinen, että en tiedä miten alottaisin. Pitkäaikainen poikaystäväni jätti minut. Asumme yhdessä, omistamme koiran yhdessä. Tiesin, ettei meillä mene hyvin, mutta todella luulin, että yrittäisimme ennen kuin pistäisimme poikki. Kolme ja puoli vuotta. Huh.


Kun elämä potkii päähän, mitä sitten pitää tehdä?

Voi V****!

Tiedättekö mikä juuri hajosi?! No tämä rihkamariipus tietty! Olen niin vihainen, että tekisi mieli ottaa tähdet otsikosta pois! Kyllä ketuttaa. Enkä edes ymmärrä miksi ketju hajosi. Olin juuri astunut kaverin luo bileisiin, ylläni täydellisesti yhteen luotu asu, korua myöten tietty, ja eikös charmi kilahda lattiaan, ja ihmettelen aukesiko lukko. No ei auennut. Ketju oli napsahtanut poikki. En ymmärrä. Pakkanenko vaiko taskussa kulkeminen?